perjantai 18. huhtikuuta 2014

Ilmaston muutosten arvioinnin ajanjaksoista

Surffaillessani internetin data-aalloilla törmäsin uutiseen, jossa ns. debunkattiin neljä ns. harhaluuloa ilmastonmuutokseen liittyen:

4 harhaluuloa ilmastonmuutoksesta – Katso video, miten Earth houria vietettiin Tampereella

Aamulehden (29.3.2014) artikkeli on kirjoitettu Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen ja Helsingin yliopiston meteorologian professori Timo Vesalan haastattelujen pohjalta. En viitsi perehtyä syvemmälti muuhun tekstiin, mutta yksi virke innosti minut kirjoittamaan muutaman sanasen.

Artikkelissa nimittäin todetaan:
Lyhyin mielekäs ajanjakso, jolla arvioida ilmastonmuutosta, on kymmeniä vuosia.
Tämä on yleinen ilmastoalarmistien argumentti puhuttaessa siitä miten ilmasto ei ole lämmennyt tilastollisesti merkittävästi datajoukosta riippuen 16 - 20 vuoteen. Argumentti tosin pitää myös paikkansa, minkä vuoksi hieman ihmettelenkin seuraavaa.

Vuonna 1988 James Hansen piti kuuluisan puheensa Usan kongressille, josta voidaan laskea koko ilmastonmuutosfarssin alkaneen. IPCC perustettiin samana vuonna tutkimaan ilmastonmuutoksen ihmisvaikutusta ja UNFCCC perustettiin 1992. Ihmisen hiilidioksidipäästöjen aikaansaama ilmastonmuutos aiheutti tuolloin jo suurta huolta, ellei suorastaan hysteriaa.

Vuonna 1988 globaalin lämpötilan kehitys näytti tältä:



Ja kun katsotaan IPCC:n perustamista edeltävää puolta vuosisataa, huomataan jotain mielenkiintoista.


Vuosien 1938 ja 1983 välillä – siis 45 vuotta! – ilmasto oli pikemminkin viilentynyt kuin lämmennyt. IPCC:n perustamishetkellä havaittavaa lämpenemistä, jonka voidaan edes teeskennellä aiheuttavan huolta, oli jatkunut vaivaiset viisi vuotta.

Miksi tuo viiden vuoden lämpötilannousu oli hälyttävä, ollen riittävä peruste jopa IPCC:n perustamiseen, jos kerran vuoden 2000 -tienoilta alkanutta taukoa lämpenemisessä pidetään yleensä liian lyhyenä ajanjaksona ilmaston muutosten arvioimisessa? Alla lämpötilakehitys vuodesta 2001, josta nähdään globaalin lämpötilan viilenevän lievästi jo 2,5 kertaa niin kauan kuin ilmasto oli lämmennyt IPCC:n perustamishetkellä:



Artikkelin loppupäätelmän kanssa olen enimmäkseen samaa mieltä, joskin poistaisin osan kappaleesta:
Akateeminen titteli ei takaa, että esitetty näkemys ilmastonmuutoksesta pohjautuu oikeaan ja ajantasaiseen tietoon. Siksi erilaisiin puheenvuoroihin törmätessä kannattaa huomioida ja punnita, minkä alan professori, tutkija tai tohtori asiaa kommentoi. Kriittisyys on hyve.
Kuten olemme lukemattomia kertoja jo nähneet, "oikean alan" tutkijoilta on turha odottaa asiassa objektiivisuutta. Ideologia vaikuttaa vahvasti uravalintaan, minkä ansiosta tietyn maailmankuvan omaavat ihmiset kerääntyvät tietyille aloille toteuttamaan poliittisia visioitaan. Taalas ja Vesala eivät ole poikkeuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti